Meluvamma

Maailman terveysjärjestön mukaan jopa kolmannes kuulonalenemista johtuu meluvammoista. Altistuminen yli 135–137 dB impulssimaiselle melulle tai pitkäaikaiselle yli 80–85 dB tasaiselle melulle aiheuttaa pysyvää sisäkorvatyyppistä kuulonalenemaa, meluvammaa. Vaikutus kuuloon riippuu äänen voimakkuudesta, altistusajasta ja perinnöllisistä tekijöistä.

Melu vaurioittaa sisäkorvassa sijaitsevan simpukan ulompia karvasoluja. Melu aiheuttaa solutasolla monenlaisia vaurioita, kuten arpeutumista, rappeutumista ja hapenpuutetta. Vaikka kuulo palautuisi voimakkaan äänialtistuksen jälkeen, sisäkorvan vauriot säilyvät ja korva on herkempi vaurioitumaan seuraavasta melusta.

Meluvamma ilmenee tyypillisesti molemminpuolisena kuulonalenemana 4 kHz:n taajuudella. Iän myötä meluvamman aiheuttaman kuulonaleneman vaikutukset korostuvat.

Meluvamma ei vaikuta ainoastaan kuuloon. Monille meluvamma voi aiheuttaa myös tinnitusta, joka saattaa olla arkielämässä jopa kuulonalenemaa häiritsevämpi oire. Jatkuva, häiritsevä tinnitus taas usein vaikuttaa elämään niin psyykkisesti kuin fyysisestikin.

Pitkäkestoisen melun aiheuttamaan kuulonalenemaan ei ole olemassa minkäänlaista hoitoa. Kuulokojeilla voidaan helpottaa arjessa pärjäämistä ja parantaa kuulemista, mutta menetettyä kuuloa ei voida parantaa.

Meluvamman tärkein ehkäisykeino onkin aina riittävä kuulonsuojaus.

Kuuloxi on kuulonsuojauksen asiantuntija. Meiltä löytyy oman korvan mukaan tehtyjä standardit täyttäviä kuulosuojaimia moniin eri käyttötarkoituksiin.